5.12.2018 Mopon päätösseminaarissa

Viimein olemme tulleet Mopo-hankkeen loppusuoralle ja pidimme hankkeen päätösseminaaria isolla joukolla Tampereen Puistotornissa. 

Saimme kattavan joukon ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita puhumaan kotoutumistyöstä. 

Osallistujien palaute oli huikean positiivista ja päivä oli muutenkin onnistunut.

Hankkeen tavoitteena on ollut tarjota lisätukea koulutukseen ja työelämään kiinnittymiseen. tavoite saavutettiin.

Projektipäällikkö Mirja avasi päivän.

Ammattiopisto Tavastian projektipäällikkö kertoo ammatillisen osaamisen arvioinnista ja dokumentoinnista.

Loinais-Hämeen koulutuskuntayhtymän projektipäällikkö havainnollistaa verkostojen merkitystä kotoutumistyön perustana.

Ali Giray kertoi yleisölle kokemuksiaan kotoutumisprosessistaa ja herätti pohtimaan kotouttamistyön kehittämisalueita.

Mopo -hankkeen tuloksia:
Kaiken kaikkiaan hankkeessa oli 70 asiakasta erilaisissa toimenpiteissä, joista koulutukseen ohjautui 30 henkilöä. Työelämään siirtyi neljä henkilöä, työkokeilussa, työn hakijana tai työttömänä oli hankkeen lopulla neljä henkilöä. Kahden kohdalla koulutus oli keskeytynyt, vaikka hankkeesta he ohjautuivat koulutukseen. Viisi henkilöä ohjautui kuntoutukseen tai muihin vastaviin palveluihin. Paikkakunnalta muutti pois kolme hankkeessa ollutta henkilöä.
Yrittäjyyspajaan osallistyi 21 henkilöä ja suomen kielen ryhmään 31 osallistujaa.
Osa asiakkaista oli hankkeen lopussa koulutushaussa tai suunnittelivat sitä, heillä koulutus- tai työelämäpolku oli selkeytynyt. Yrittäjyys kiinnosti monia ja mahdollinen yrittäjäksi ryhtyminen jäi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi tulevaisuudessa. Maahanmuuttajien yrittäjyyskasvatusta ja ohjausta tuleekin  edelleen vahvistaa. Yrittäjyyden polkua tukemaan laadittiin hankkeessa selkokielinen opas.  Se on yksi tapa tukea maahanmuuttajia.

Tärkeintä oli tunnistaa, että asiakkaiden tarpeet ja toiveet olivat erittäin yksilöllisiä! On tärkeää kuunnella asiakkaiden omia toiveita, suunnitelmia elämästään. Mitä paremmin voimme oppilaitoksissakin tukea heidän omia tavoitteitaan, sitä motivoituneempia asiakkaat ovat ja sen myötä kotoutuminenkin vahvistuu.

Hankkeen myötä kotoutumistyön alueellinen verkosto hanketoimijoiden  näkökulmasta laajeni, tiivistyi ja selkeytyi. Alueelliset toimijat tulivat tutuiksi ja erilaiset mahdollisuudet tukea kotoutumista lisääntyivät.

Verkostotyön kautta myös valtakunnalliset kotoutumistoimenpiteet saivat konkreettisia muotoja. Hankkeen myötä saimme näkyviin  maahanmuuttajien potentiaalista ammatillista osaamista sekä  kansainvälistä osaamista, joita on jatkossa tärkeä hyödyntää alueella yritysten ja organisaatioiden toiminnan kehittämisessä.

Yhtenä tavoitteena oli myös yritysyhteistyön kehittäminen kotoutumistyössä. Koulutuksen ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä on ehdottomasti tärkeää edistää, sillä koulutuksen tehtävänä on tuottaa osaavaa ammattitaitoista työvoimaa yritysten tarpeisiin. Oppilaitokset ovat avainasemassa siinä, millaista työvoimaa he tuottavat työmarkkinoille. Kontaktoituminen puolin ja toisin on hyödyllistä.

Maahanmuuttajat ovat merkittävä työvoimaresurssi, jota ei pidä hukata. Hankkeen tavoitteena on ollut osaltaan vahvistaa tehokasta ja joustavaa reittiä työmarkkinoille, mutta tärkeää on myös huomioida yksilöiden tarpeet ja elämäntilanne. Kotoutuminen vie aikaa. Uuden kielen ja kulttuurin oppiminen on yksilöllistä ja elämänmittainen prosessi. Sitä ei voi teknisillä "tempuilla" nopeuttaa. Myös yhteiskunnallinen tilanne ja asuinpaikka vaikuttavat vahvasti siihen kuinka "nopeasti" ja suunnitelmallisesti kotoutuminen etenee. Myös kantaväestön ja toimijoiden on huomioitava kotoutumisen kaksi suuntaisuus. huomioimmeko kulttuurisia eroja toimintatavoissa riittävästi oppilaitoksissa ja työelämässä? Vaadimmeko liian paljon kotoutujilta? Tukeeko suomalainen yhteiskunta järjestelmillään joustavasti kotoutujia? Jokainen meistä voi olla "se yksi kannatteleva ja merkittävä kotouttava tekijä" maahanmuuttajan kotoutumisen onnistumisessa.