26.10.2017
Seminaarimme 5.10.2017 oli onnistunut, ja luentojen aiheet olivat yleisön mielestä kiinnostavia.
Tammer-Tukku Oy:n edustajan näkökulma maahanmuuttajien työllistämisestä sai paljon kiitosta. Kiinnostusta herätti erityisesti heidän tapansa toimia monikulttuurisessa työyhteisössä.
Seeme -hankkeessa kuvattiin case-muodossa maahanmuuttajien erilaisia oppimis- ja työelämäpolkuja mielenkiintoisesti. Tarinaa tuki hyvä visuaalinen esitys. Oleellista tämän hankkeen onnistumisessa oli, että tarjottiin matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja maahanmuuttajille. Kohtaamiset tapahtuivat arkipäiväisten asioiden äärellä, ja ohjausta piti tehdä hyvin joustavasti ihmisten sen hetkisten tarpeiden mukaan.
Hämeenlinnan kaupungin MyIntegration.fi -hanke esitteli myös toimintaansa. Hankkeessa kehitetään sähköistä alustaa, jonne kootaan maahanmuuttajille ja heidän kanssaan työtä tekeville toimijoille tietoa kotoutumiseen liittyvistä asioista Hämeenlinnan alueella.
Monet polut työelämään -hankkeen toiminta herätti paljon kiinnostusta ja innostusta. Ammatillisen osaamisen arviointimalli sai paljon kiitosta käytännöllisyydestään ja sovellettavuudestaan. Opiskelu- ja työvalmiuksien selvittelymalli herätti myös paljon kysymyksiä ja positiivisia kommentteja. "Kotipesämalli" eli eri toimijoiden muodostama tiivis yhteistyöverkosto maahanmuuttajien kotouttamisessa on koettu tarpeelliseksi. Se on hyvää vauhtia muodostumassa eri osapuolia palvelevaksi käytännöksi.
Monet polut työelämään
torstai 26. lokakuuta 2017
maanantai 4. syyskuuta 2017
Monet polut työelämään - hankkeen ensimmäinen seminaari lähestyy.
Kaikki kiinnostuneet joukolla mukaan 5.10.2017 12-16 iltapäivään Ammattiopisto Tavastialle!
Tilaisuus on maksuton.
Ohessa päivän ohjelma aikatauluineen sekä ilmoittautumislinkki.
Monet polut työelämään -hanke
Seminaari 5.10.2017 klo 11.30-15.45
Paikka: Ammattiopisto Tavastia,
Auditorio, Hattelmalantie 8, A-Rakennus, Hämeenlinna
|
|
Maahanmuuttajien kotoutumisen haasteita ja mahdollisuuksia
Kokemuksia maahanmuuttajien kotouttamistyöstä mm. työelämän,
SOTE-toimijoiden ja koulutuksen kentältä
Ohjelma
11.30-12.00
Ilmoittautuminen
12.00-12.10
Tervetuloa,
tilaisuuden avaus
Mirja Peltonen,
projektipäällikkö, Monet polut työelämään -hanke, Kiipulan ammattiopisto
12.10-12.55
Kokemuksia maahanmuuttajien koulutus-
ja työllistymispoluista pääkaupunkiseudulla
Vesa Silander, See Me -hankkeen
projektipäällikkö, erityisopettaja, Suomen Diakoniaopisto
12.55-13.40
Maahanmuuttajien integraatio
SOTE-toimijan näkökulmasta, haasteita ja onnistumisia sekä kehittämistarpeita.
Mika Tolppola, kehitysjohtaja, Luona
Oy
13.40-14.00
KAHVI
14.00-14.45
Monet polut työelämään –hanke:
Missä mennään, minne matka? Osahankkeiden tilanne (Eeva Toivola, Kiipulan
ammattiopisto, Sirpa Rintala, ammattiopisto Tavastia, Tuula Vuorenpää,
Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen Ky)
14.45-15.30
Työelämän puheenvuoro maahanmuuttajien
työllistämisessä.
Tammertukku Oy, Hämeenlinna
15.30- 15.45
Loppuyhteenveto, päivän päätös,
Mirja Peltonen, Projektipäällikkö, Kiipulan ammattiopisto
Ilmoittautuminen oheisesta linkistä: https://www.webropolsurveys.com/S/EDB345B6A86D67F4.par
tiistai 20. kesäkuuta 2017
20.6.2017
"Kesän korvalla juhannusta odotellessa"
Hankkeen aikana olemme saaneet toteutettua ensimmäiset yrittäjyysinfot sekä Forssassa että Hämeenlinnassa toteutettua. Osallistujien mielenkiinto oli positiivinen ja innostunut. Osallistujat kyselivät paljon yrittämisen mahdollisuuksista ja käytännöistä sekä siitä mitä yrityksen pyörittäminen vaatii Suomessa. Myös yritystoiminnan kulttuurieroista keskusteltiin. Tilaisuuden päättyessä osallistujat olivat innostuneita ja moni jäi miettimään yritystoiminnan mahdollisuuksia omalla kohdallaan Suomessa.
Ammatillisen osaamisen kartoituksista olemme saaneet ensimmäiset kokemukset. Ammttiopisto Tavastiassa on hankkeen tiimoilta kartoitettu ammattiosaamista seuraavilla aloilla: autoala, pintakäsittelyala ja rakennusala. Kokemukset kartoituksesta ovat positiiviset. Osaamisen testaajat eli ammatilliset opettajat ovat olleet innostuneita ja tyytyväisiä sekä motivoituneita kehittämään yksilöllisiä malleja testata käytännössä ammattiosaamista. Ammattiopettajan, jolla on vahva oman alansa osaaminen koulutuksen ja työelämätarpeiden näkökulmasta kykenee kokonaisvaltaisesti keräämään arvioitavan henkilön osaamisen tiiviiksi lausunnoksi. Maahanmuuttaja voi hyödyntää lausuntoa koulutushaussa ja työpaikan hakemisessa.
Käytännön ammattitaitotestit tuovat esille ammattien kulttuurien eroja hyvin esille. Samalla saadaan näkyviin ne ammattitaidon osat, jotka vaativat lisäosaamista suomalaisen mittapuun mukaisiin työtehtäviin.
Forssan ammatti-instituutti on kehitellyt yhteistyössä alueen kuntien, työhallinnon ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa Kotipesämallia. On huomattu haasteelliseksi pienen seutukunnan mahdollisuudet järjestää yhden toimipisteen malli. Tässsä vaiheessa hanketta kokeillaan kotipesämallia verkostomuotoisena palveluna, jossa toimijat ovat tahoillaan, mutta tekevät tiivistä yhteistyötä asiakkaan poluttamiseksi. Tämä malli myös antaa tärkeää infoa siitä, millaista palvelua ko. seutukunnan maahanmuuttajat tarvitsevat. Saadun tiedon ja kokemuksen mukaan Kotipesä-mallia voidaan edelleen kehittää.
"Kesän korvalla juhannusta odotellessa"
Hankkeen aikana olemme saaneet toteutettua ensimmäiset yrittäjyysinfot sekä Forssassa että Hämeenlinnassa toteutettua. Osallistujien mielenkiinto oli positiivinen ja innostunut. Osallistujat kyselivät paljon yrittämisen mahdollisuuksista ja käytännöistä sekä siitä mitä yrityksen pyörittäminen vaatii Suomessa. Myös yritystoiminnan kulttuurieroista keskusteltiin. Tilaisuuden päättyessä osallistujat olivat innostuneita ja moni jäi miettimään yritystoiminnan mahdollisuuksia omalla kohdallaan Suomessa.
Ammatillisen osaamisen kartoituksista olemme saaneet ensimmäiset kokemukset. Ammttiopisto Tavastiassa on hankkeen tiimoilta kartoitettu ammattiosaamista seuraavilla aloilla: autoala, pintakäsittelyala ja rakennusala. Kokemukset kartoituksesta ovat positiiviset. Osaamisen testaajat eli ammatilliset opettajat ovat olleet innostuneita ja tyytyväisiä sekä motivoituneita kehittämään yksilöllisiä malleja testata käytännössä ammattiosaamista. Ammattiopettajan, jolla on vahva oman alansa osaaminen koulutuksen ja työelämätarpeiden näkökulmasta kykenee kokonaisvaltaisesti keräämään arvioitavan henkilön osaamisen tiiviiksi lausunnoksi. Maahanmuuttaja voi hyödyntää lausuntoa koulutushaussa ja työpaikan hakemisessa.
Käytännön ammattitaitotestit tuovat esille ammattien kulttuurien eroja hyvin esille. Samalla saadaan näkyviin ne ammattitaidon osat, jotka vaativat lisäosaamista suomalaisen mittapuun mukaisiin työtehtäviin.
Forssan ammatti-instituutti on kehitellyt yhteistyössä alueen kuntien, työhallinnon ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa Kotipesämallia. On huomattu haasteelliseksi pienen seutukunnan mahdollisuudet järjestää yhden toimipisteen malli. Tässsä vaiheessa hanketta kokeillaan kotipesämallia verkostomuotoisena palveluna, jossa toimijat ovat tahoillaan, mutta tekevät tiivistä yhteistyötä asiakkaan poluttamiseksi. Tämä malli myös antaa tärkeää infoa siitä, millaista palvelua ko. seutukunnan maahanmuuttajat tarvitsevat. Saadun tiedon ja kokemuksen mukaan Kotipesä-mallia voidaan edelleen kehittää.
perjantai 2. kesäkuuta 2017
29.5.2017 Psykologin näkökulmaa ja huomioita hankkeeseen:
Kiipulan psykologin arvioon tulleiden asiakkaiden asiat ovat edenneet hyvin.
Haastatteluiden ja erilaisten testitehtävien avulla on saatu kartoitettua
oppimisvalmiuksia ja kuntouksellisen tuen tarvetta. Tämän tyyppinen arviointi
vie aikaa, ja se on syytä tehdä huolella, jotta siitä on asiakkaalle oikeasti
hyötyä.
Tulkin käyttö psykologin tekemässä arvioinnissa on välttämätöntä, jotta
tulokset ovat luotettavia. Tulkkiyhteistyö on sujunut hyvin, mutta haasteena
ovat joskus tulkkitilausten käytännön järjestelyt: on esim. saatava sovittua
samankielisten asiakkaiden tapaamisia peräkkäin samaksi päiväksi, koska tulkit
tulevat usein toiselta paikkakunnalta eivätkä he voi tulla pelkästään yhden tunnin
tapaamisen takia isojen matkakustannusten takia. Toisena haasteena on se, että
esihaastateltuja asiakkaita on ollut vaikea tavoittaa uudelleen, eikä läheskään
kaikkia ole saatu varsinaisiksi asiakkaiksi (=aloituslomaketta täytettyä).
Asiakkuuksia on siten vasta vähäisesti. Toisaalta yhden asiakkaan asioiden
hoitaminen vie paljon aikaa tapaamisineen, asioiden selvittelyineen sekä
palautteen ja lausunnon kirjoittamisineen, joten tämänkaltaisia perusteellisia
arviointeja ei voikaan olla kovin monta lyhyessä ajassa. Huomiota tulee
kiinnittää siihen, että jo esihaastatteluissa saadaan asiakkuus kirjatuksi ajan säästämiseksi.
Hankekumppanuudessa työskentely on antoisaa,
sillä on rikkaus, kun samojen asiakkaiden asioita pohtii useampi
hanketyöntekijä. Toisaalta hanketyöntekijöiden välinen viestintä ja
ajantasainen tiedotus vaativat aikaa ja paneutumista, jottei asiakkaita vaivata
samoilla kysymyksillä ja jotta heidän asiansa etenisivät sujuvasti. Avoimia kysymyksiä on vielä paljon, mutta suunta on
löytymässä.
Jonkinlainen alustava malli oppimisvalmiuksien ja
kuntoutustarpeen selvittämiseen on nyt siis luotu, mutta vielä tarvitaan lisää
kokemuksia erilaisista asiakkuuksista, jotta malli voi kehittyä. Tämänkaltainen
asiakkaita arvioiva ja samalla myös jatkoon ohjaava palvelu vaatii
hanketyöntekijöiltä myös oman maahanmuuttajuuteen liittyvän tiedon
kartuttamista. Omaa tietouttaan voi parantaa tutustumalla muiden
samankaltaisten hankkeiden toimintaan, tutustumalla oman alueen oppilaitosten
opiskelutarjontaan ja työpaikkoihin sekä hankkimalla perustietoa kuntien ja
maahanmuuttoviraston internetsivuilta.
tiistai 16. toukokuuta 2017
keskiviikko 19. huhtikuuta 2017
19.4.2017
Hankkeen asiakkuudet on saatu Kanta- Hämeessä käynnistettyä hiljalleen kevään aikana. Olemme haastatelleet tähän mennessä noin kolmisenkymmentä kotokoulutuksen käynyttä asiakasta, joista osa ohjautuu toimenpiteisiin hankkeeseen. Osalla haastatelluista maahanmuuttajista on selkeä tavoite, mitä aikoo tehdä kotoutumiskoulutuksen jälkeen. Kannustamme myös heitä toteuttamaan suunnitelmansa.
Asiakkaiden elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia - jokaisella on hyvin yksilöllinen tarina ja tausta. Haastattelujen myötä on jo nyt kirkastunut ajatus siitä, miten monimuotoinen ryhmä ihmisiä kotoutuskoulutuksessamme on. On hienoa nähdä henkilöitä, joiden suomenkieli on jo hyvällä kehittymisen mallilla ja visio omasta elämästä selkeää. Mutta meitä ammattilaisia tarvitaankin sitten siinä vaiheessa, kun ihmisten koulutuksellinen tai työelämän polku on vielä hyvin epäselvä tai epärealistinen.
Ykkösasiaksi asiakastapaamisissa nousee kuitenkin suomen kielen osaaminen tai sen osaamattomuus. Kielen oppiminen on avaintekijä ihmisten kotouttamisprosessissa ja sen onnistumisessa sekä opiskelu- ja työmahdollisuuksien saamisessa. Pohdimme myös, miten suomen kieli kohenee, jos tilaisuudet sen oppimiseen ovat vähäiset. Mitä mahdollisuuksia meillä Suomessa on siihen antaa esim. yksilöllisesti, tarpeen mukaan? Kuka sitä antaa?
Ammatillisen osaamisen arvioinnissa olemme myös huomanneet joidenkin kohdalla kultuurilliset erot siinä, miten ihmiset kokevat osaavansa asioita suhteessa siihen mitä virallinen osaamisen arviointi määrittää. Ammatillisen osaamisen täydentämistarve tai kokonainen tutkinnon suorittaminen voi olla iso yllätys maahanmuuttajalle. Työn kulttuurit voivat olla hyvin erilaiset Suomen ja esimerkiksi lähi-Idästä tulleiden kohdalla. Meidän ammattilaisten pitääkin muistaa tämä ero työtä tehdessämme ja osattava tuoda mm. koulutustarpeet oikealla tavalla esiin. Mikä on itsestään selvää suomalaisille ei ole sitä monelle maahanmuuttajalle.
Moni maahanmuuttaja on kiinnostunut yrittäjyydestä ja monella on siihen hyvät edellytykset. Suomalainen yrittäjyys edellyttää paljon valmistautumista ja selvittelyä, mutta hankkeen kautta toivomme antavamme näille potentiaaleille tulevaisuuden yrittäjille perustietoa siitä, mitä yrittäjyys/yrittäminen tarkoittaa Suomessa.
Hanketoimijoiden näkökulmasta arviointi- ja ohjausmallit hakevat vielä pitkään muotoaan. Erilaista materiaalia oppimisvaikeuksien ym. haasteiden kartoittamiseen ja ammatillisen osaamisen kartoittamiseen löytyy, mutta materiaalit eivät ole suoraan hyödynnettävissä, mutta niistä saa paljon hyviä ideoita ja apua kartoitustyöhön. Ohessa linkkejä meille kaikille:
Hankkeessa olemme päässeet tutustumaan myös muiden koulutuksen järjestäjien malleihin esim. maahanmuuttajien polutuksesta. Näistä olemme saaneet näkökulmia ja ne ovat selkeyttäneet alkuvaiheen ajatuksiamme.
Tutustuminen Hyrian Riihimäen yksikössä toteutettuun palveluohjausmalliin helmikuulla 2017
Myös DIAKissa SeeMe - hankkeeseen tutustuminen antoi uusia näkökulmia toteuttaa omaa hankettamme.
Hankkeen asiakkuudet on saatu Kanta- Hämeessä käynnistettyä hiljalleen kevään aikana. Olemme haastatelleet tähän mennessä noin kolmisenkymmentä kotokoulutuksen käynyttä asiakasta, joista osa ohjautuu toimenpiteisiin hankkeeseen. Osalla haastatelluista maahanmuuttajista on selkeä tavoite, mitä aikoo tehdä kotoutumiskoulutuksen jälkeen. Kannustamme myös heitä toteuttamaan suunnitelmansa.
Asiakkaiden elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia - jokaisella on hyvin yksilöllinen tarina ja tausta. Haastattelujen myötä on jo nyt kirkastunut ajatus siitä, miten monimuotoinen ryhmä ihmisiä kotoutuskoulutuksessamme on. On hienoa nähdä henkilöitä, joiden suomenkieli on jo hyvällä kehittymisen mallilla ja visio omasta elämästä selkeää. Mutta meitä ammattilaisia tarvitaankin sitten siinä vaiheessa, kun ihmisten koulutuksellinen tai työelämän polku on vielä hyvin epäselvä tai epärealistinen.
Ykkösasiaksi asiakastapaamisissa nousee kuitenkin suomen kielen osaaminen tai sen osaamattomuus. Kielen oppiminen on avaintekijä ihmisten kotouttamisprosessissa ja sen onnistumisessa sekä opiskelu- ja työmahdollisuuksien saamisessa. Pohdimme myös, miten suomen kieli kohenee, jos tilaisuudet sen oppimiseen ovat vähäiset. Mitä mahdollisuuksia meillä Suomessa on siihen antaa esim. yksilöllisesti, tarpeen mukaan? Kuka sitä antaa?
Ammatillisen osaamisen arvioinnissa olemme myös huomanneet joidenkin kohdalla kultuurilliset erot siinä, miten ihmiset kokevat osaavansa asioita suhteessa siihen mitä virallinen osaamisen arviointi määrittää. Ammatillisen osaamisen täydentämistarve tai kokonainen tutkinnon suorittaminen voi olla iso yllätys maahanmuuttajalle. Työn kulttuurit voivat olla hyvin erilaiset Suomen ja esimerkiksi lähi-Idästä tulleiden kohdalla. Meidän ammattilaisten pitääkin muistaa tämä ero työtä tehdessämme ja osattava tuoda mm. koulutustarpeet oikealla tavalla esiin. Mikä on itsestään selvää suomalaisille ei ole sitä monelle maahanmuuttajalle.
Moni maahanmuuttaja on kiinnostunut yrittäjyydestä ja monella on siihen hyvät edellytykset. Suomalainen yrittäjyys edellyttää paljon valmistautumista ja selvittelyä, mutta hankkeen kautta toivomme antavamme näille potentiaaleille tulevaisuuden yrittäjille perustietoa siitä, mitä yrittäjyys/yrittäminen tarkoittaa Suomessa.
Hanketoimijoiden näkökulmasta arviointi- ja ohjausmallit hakevat vielä pitkään muotoaan. Erilaista materiaalia oppimisvaikeuksien ym. haasteiden kartoittamiseen ja ammatillisen osaamisen kartoittamiseen löytyy, mutta materiaalit eivät ole suoraan hyödynnettävissä, mutta niistä saa paljon hyviä ideoita ja apua kartoitustyöhön. Ohessa linkkejä meille kaikille:
Työllistymisen esteet 2011. Selvitys maahanmuuttajien työllistymisen esteistä, Sisäasiainministeriön julkaisu 13/2011
Maahanmuuttajataustaisen opintoihin hakeutuvan
osaamisen tunnistaminen toisen asteen koulutuksessa, Seppälä, Wilhelmsson. toim. 2010)
https://hyvatkaytannot.oph.fi/karvi/kaytanto/2404/?q=e7c95e55e15c637a6ab58fb5ec3857b0
Tutustuminen Hyrian Riihimäen yksikössä toteutettuun palveluohjausmalliin helmikuulla 2017
Myös DIAKissa SeeMe - hankkeeseen tutustuminen antoi uusia näkökulmia toteuttaa omaa hankettamme.
perjantai 17. helmikuuta 2017
KARTOITTAMISEN VAIHE:
Monet polut työelämään -hanke on käynnistynyt Kanta-Hämeen alueella. Toiminta on lähtenyt käyntiin toimintaympäristön kartoituksella ja yhteistyökanavien luomisella. Hankekumppanit ovat tahoillaan lähteneet keräämään materiaalia ja aineistoa omien arviointi ja ohjausmallien kehittämiseksi.
Keskeisinä yhteistyökumppaneita ovat Kanta-Hämeen TE-keskus, Hämeenlinnan kaupungin sosiaalitoimen maahanmuuttoasioiden asiantuntijat sekä Hämeen Setlementti. Vanajaveden Opisto (VOP) on kotouttamiskoulutuksen merkittävä toteuttaja alueellamme ja siten yksi merkittävä yhteistyökumppani maahanmuuttajien nivelvaiheen toteuttamisessa.
Monet polut työelämään -hanke kuuluu yhtenä alueellisena nivelvaiheen polottihankkeena Kotona Suomessa -ohjelmaan, joka kokosi helmikuulla kaikki nivelvaiheen hankkeet tapaamiseen. Tämä tapaaminen koettiin hyväksi startiksi ja osaamisen jakamisen paikaksi.
Kanta-Hämeessä olemme käyneet alkuvuoden aikana bencmarkkaamassa muita maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyviä hankkeita mm. Hyria koulutuksessa ja DIAKissa. Hämeen Setlementin kanssa tulemme tekemään vahvaa yhteistyötä ja olemme jo lyhyesti ideoineet mahdollista yhteistyötä. Myös muiden jo tapaamiemme yhteistyötahojen kanssa olemme alustavasti pohtineet yhteisiä toimintamuotoja ja -mahdollisuuksia. Hanke koetaan tarpeelliseksi ja tervetulleeksi osaksi alueen kotouttamistyötä.
Asiakkuuksia luodaan parhaillaan ja ensimmäiset kohderyhmän asiakkaat tavataan lähipäivinä.
Elämme jänittäviä aikoja. Maahanmuuttajien polkujen luominen työelämää kohti alkaa. Tämä työ vaatii vielä runsaasti yhteistyöverkostojen luomista alueellisesti eri tahojen kesken kuten koulutusorganisaatioiden sisällä ja välillä sekä viranomaisten ja työelämän edustajien kanssa . Osaamisen jakamista ja lisäämistä kehitellään hankkeen puitteissa kovaa vauhtia ja kovalla innolla.
 |
| Sisältöä erään hankkeen ohjaustoiminnasta. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)