17.12.2018 Hankkeen lopun verkostotyötä

Monet polut työelämään  -hankkeen verkostotyö on vahvistunut loppua kohti vauhdilla!
Olemme osallistuneet erilaisiin maahanmuuttajiin ja kotoutumista tukeviin tapahtumiin ja seminaareihin vahvasti. Erityisesti alueellisten toimijoiden tapaamiset ovat olleet hedelmällisiä ja tehneet toimijat tutuiksi toisilleen.
Vekostotyön merkitystä voi vain korostaa tässäkin hankkeessa! Tärkeää on luoda kontakteja alueellisten toimijoiden lisäksi valtakunnallisiin toimijoihin. Siten tuemme omaa ja muiden tekemistä, ja asiakkaan ohjauksesta tulee joustavaa. Hankkeen aikana alueellisten toimijoiden monikirjoisesta joukosta löytyy aina erilaisia mahdollisuuksia ja  arvokkaita yhteystahoja, jotka auttavat asiakastyössä.  Eri toimijoiden näkökulmat ja tavat tukea kotoutumista ovat inspiroivia ja synnyttävät uudenlaisia ideoita esimerkiksi uusiksi hankkeiksi.

Pirkanmaan verkostopäivässä "Kotoutumisen koulutuspolut" saimme kuulla jyväskylän yliopiston projektitutkijan näkökulmia kotoutumiseen.

Kuvassa piirrettynä erään kotoutujan polku Suomessa.

Kohderyhmien kohtaaminen antaa käytännön työlle kasvot ja siten myös heidän tarpeensa nousevat näkyviin ja auttavat kehittämistoimintaa suuntaamaan tekemistä oleelliseen ja tarkoituksen mukaiseen suuntaan.

Matreiaalia kotoutumistyöhön alkaa löytyä jo mukavasti.

NOHEVA - hanke tuotti hyvää selkokielistä digimateriaalia maahanmuuttajien koulutuksen tueksi.

Digialisuus on tärkeää myös kotoutumisen tukemisessa. Sen avulla voimme tavoittaa matalammalla kynnyksellä paremmin kohderyhmämme.Osallistamisen mahdollisuudet erilaisten digikanavien avulla ovat vielä hyödyntämättä tehokkasti. Digitaalisuus palvelee eriytisen hyvinverkostoyhteistyötä ja helpottaa tiedonjakoa ja yhteydenpitoa. Monet kotoutumistyötä tekevät tahot ovat tämän hankkeen rinnalla kehittäneet esilaisia sähköisiä alustoja tukemaan asiakkaan ohjausprosessia. Hyödynnetään niitä jatkossakin.
Hämeenlinnan kaupungin vahva ote kotoutumistyöhön on ollut ensiarvoisen tärkeää ja kaupunki on osaltaan tukenut monien maahanmuuttajiin kohdistuneiden hankkeiden toteutusta. Oleellisimpana toimijana Mopo-hankkeen näkökulmasta on ollut TE-toimisto, jonka kanssa yhteistyö on ollut erittäin toimivaa, välitöntä ja kehittävää.

NAO-projekti on tuonut paljon tuen mahdollisuuksia myö saikuisille maahanmuuttajille.

5.12.2018 Mopon päätösseminaarissa

Viimein olemme tulleet Mopo-hankkeen loppusuoralle ja pidimme hankkeen päätösseminaaria isolla joukolla Tampereen Puistotornissa. 

Saimme kattavan joukon ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita puhumaan kotoutumistyöstä. 

Osallistujien palaute oli huikean positiivista ja päivä oli muutenkin onnistunut.

Hankkeen tavoitteena on ollut tarjota lisätukea koulutukseen ja työelämään kiinnittymiseen. tavoite saavutettiin.

Projektipäällikkö Mirja avasi päivän.

Ammattiopisto Tavastian projektipäällikkö kertoo ammatillisen osaamisen arvioinnista ja dokumentoinnista.

Loinais-Hämeen koulutuskuntayhtymän projektipäällikkö havainnollistaa verkostojen merkitystä kotoutumistyön perustana.

Ali Giray kertoi yleisölle kokemuksiaan kotoutumisprosessistaa ja herätti pohtimaan kotouttamistyön kehittämisalueita.

Mopo -hankkeen tuloksia:
Kaiken kaikkiaan hankkeessa oli 70 asiakasta erilaisissa toimenpiteissä, joista koulutukseen ohjautui 30 henkilöä. Työelämään siirtyi neljä henkilöä, työkokeilussa, työn hakijana tai työttömänä oli hankkeen lopulla neljä henkilöä. Kahden kohdalla koulutus oli keskeytynyt, vaikka hankkeesta he ohjautuivat koulutukseen. Viisi henkilöä ohjautui kuntoutukseen tai muihin vastaviin palveluihin. Paikkakunnalta muutti pois kolme hankkeessa ollutta henkilöä.
Yrittäjyyspajaan osallistyi 21 henkilöä ja suomen kielen ryhmään 31 osallistujaa.
Osa asiakkaista oli hankkeen lopussa koulutushaussa tai suunnittelivat sitä, heillä koulutus- tai työelämäpolku oli selkeytynyt. Yrittäjyys kiinnosti monia ja mahdollinen yrittäjäksi ryhtyminen jäi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi tulevaisuudessa. Maahanmuuttajien yrittäjyyskasvatusta ja ohjausta tuleekin  edelleen vahvistaa. Yrittäjyyden polkua tukemaan laadittiin hankkeessa selkokielinen opas.  Se on yksi tapa tukea maahanmuuttajia.

Tärkeintä oli tunnistaa, että asiakkaiden tarpeet ja toiveet olivat erittäin yksilöllisiä! On tärkeää kuunnella asiakkaiden omia toiveita, suunnitelmia elämästään. Mitä paremmin voimme oppilaitoksissakin tukea heidän omia tavoitteitaan, sitä motivoituneempia asiakkaat ovat ja sen myötä kotoutuminenkin vahvistuu.

Hankkeen myötä kotoutumistyön alueellinen verkosto hanketoimijoiden  näkökulmasta laajeni, tiivistyi ja selkeytyi. Alueelliset toimijat tulivat tutuiksi ja erilaiset mahdollisuudet tukea kotoutumista lisääntyivät.

Verkostotyön kautta myös valtakunnalliset kotoutumistoimenpiteet saivat konkreettisia muotoja. Hankkeen myötä saimme näkyviin  maahanmuuttajien potentiaalista ammatillista osaamista sekä  kansainvälistä osaamista, joita on jatkossa tärkeä hyödyntää alueella yritysten ja organisaatioiden toiminnan kehittämisessä.

Yhtenä tavoitteena oli myös yritysyhteistyön kehittäminen kotoutumistyössä. Koulutuksen ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä on ehdottomasti tärkeää edistää, sillä koulutuksen tehtävänä on tuottaa osaavaa ammattitaitoista työvoimaa yritysten tarpeisiin. Oppilaitokset ovat avainasemassa siinä, millaista työvoimaa he tuottavat työmarkkinoille. Kontaktoituminen puolin ja toisin on hyödyllistä.

Maahanmuuttajat ovat merkittävä työvoimaresurssi, jota ei pidä hukata. Hankkeen tavoitteena on ollut osaltaan vahvistaa tehokasta ja joustavaa reittiä työmarkkinoille, mutta tärkeää on myös huomioida yksilöiden tarpeet ja elämäntilanne. Kotoutuminen vie aikaa. Uuden kielen ja kulttuurin oppiminen on yksilöllistä ja elämänmittainen prosessi. Sitä ei voi teknisillä "tempuilla" nopeuttaa. Myös yhteiskunnallinen tilanne ja asuinpaikka vaikuttavat vahvasti siihen kuinka "nopeasti" ja suunnitelmallisesti kotoutuminen etenee. Myös kantaväestön ja toimijoiden on huomioitava kotoutumisen kaksi suuntaisuus. huomioimmeko kulttuurisia eroja toimintatavoissa riittävästi oppilaitoksissa ja työelämässä? Vaadimmeko liian paljon kotoutujilta? Tukeeko suomalainen yhteiskunta järjestelmillään joustavasti kotoutujia? Jokainen meistä voi olla "se yksi kannatteleva ja merkittävä kotouttava tekijä" maahanmuuttajan kotoutumisen onnistumisessa.

MOKU-aamukahveilla

Mopo osallistui Hamkilla "Nipsulassa"  maahanmuuttajatyötä tekevien moku-aamukahveille 26.11.2018.

Paikalla oli monipuolisesti alueen kotouttamisen parissa työskenteleviä toimijoita. Kuulimme erilaisista opiskelijiden monikulttuurisuuteen liittyvistä projekteista. Mukana Kiipulan lisäksi olivat muun muassa ammattiopisto Tavastia.TE_toimisto,  Hämeen setlementti, Hämeenlinnan kaupungin eri alueilta (sosiaali- ja terveyspalvelut, kirjasto), Keskussairaala, Vanajaveden opisto ja pakolaisten vastaanotto.  

Tilaisuudessa jaettiin tietoa maahanmuuttajille suunnatuista erilaisista palveluista vapaa-ajalle ja yleensä arkeen tukemaan kotoutumista.  Hamkin sosiaalialan opiskelijat ottavat mielellään ideoita erilaisten maahanmuuttajille kohdistettavien projektien toteuttamisesta mm. opinnäyte- tai harjoitustyönä. Kirjasto toi esiin heillä toteutettavat naisten dialogiset keskusteluryhmät. Tavastia muistutti roolistaan maahanmuuttajien palvelujen kehittämisestä, heillä opiskelijoista jopa 15 % on maahanmuuttajataustaisia. Oma HÄMEeellä LaPe -hankkeessa uudistetaan lapsiperheiden palveluita ja maahanmuuttajat ovat osa tätä ryhmää.  

Keskusteluissa nousi myös huoli  eläkeikäisistä maahanmuuttajista, jotka tarvitsevat niin ikään toimintaa. Kirjasto olisi luonteva paikka kohdata heitä ja toteuttaa toimintaa. Kirjastolla onkin tarvetta selkokieliselle kouluttajalle. Kirjastolla olisi valmiuksia myös lukupiirityyppiselle toiminnalle. 

Te- toimisto nosti esiin "väliinputoajaryhmän",kotoutumisajan ohittaneet työluvalla Suomeen tulleet, työttömäksi jääneet henkilöt,  joiden kotoutumisnen ei ole onnistunut. He tarvitsevat paljon tukea ja ohjausta. Niin ikään miehille tarkoitettuja ryhmiä tarvitaan. Hämeen setlementti on ollut ansiokkaasti järjestämässä monenlaista toimintaa mm. Miesten tila ja suomenkielenryhmät kotona pienten lasten kanssa oleville äideille. 

Alueella on paljon erilaista toimintaa ja tapahtumia eri toimijoiden järjestämänä ja lisää syntyy jatkuvasti. Tärkeää  ovat tällaiset tapaamiset, joissa verkostotoimijat jakavat ja levittävät  tietoa tapahtumista ja toteutuksista.

Lehtori Jana Vyborna-Turunen Hamkista kertoo sosiaalialan koulutuksen sisällöistä monikulttuurisuuden näkökulmasta.

MUISTATHAN MoPon päätöstapahtuman 5.12.2018 Tampereella!

Katso tarkempi  ohjelma blogistamme aikatauluineen, joka on aikaisemmin julkaistu.

TERVETULOA!

Ilmoittaudu alla olevasta linkistä:

https://www.webropolsurveys.com/S/35067A097394ADD9.par

NOHEVAn opit käyttöön myös maahanmuuttajien näkökulmasta

15.11. MoPo sai hyviä näkökulmia NOHEVA-hankkeen tuloksista, joita tuen tarpeessa olevien aikuisten maahanmuuttajien koulutuksessa on tärkeää huomioida.  Koulutuksen on myös kuljettava "tuntosarvet" edellä ja pystyttävä vastaamaan tulevaisuuden  työpaikkojen osaamistarpeeseen. Tämän päivän ammatillisen koulutuksen on annettava tulevaisuuden työntekijöille moninaisia osaamisen valmiuksia. Muun muassa elinikäisen oppimisen taidoilla on yhä merkittävämpi rooli osaamisen hankkimisessa. 

Tulevaisuuden ammatillinen osaaminen ajatellaan rakentuvan jatkossa yksilöllisistä, monimuotoisista opintokokonaisuuksista. Osaaminen rakennetaan erilaisten koulutusalojen yksittäisistä tutkinnon osista työn vaatimusten mukaisesti. Ennustetaankin, että ammatilliset raja-aidat ylitetään ja "perinteiset" koulutukset muuttavat muotoaan. 

Kansainvälisen osaamisen merkitys kasvaa tulevassa työelämässä - pidetään siis kiinni osaavasta nuoresta työvoimapotentiaalista, jota maahanmuutto tuo tullessaan! 

Osaamisen tunnistamisen tärkeys korostuu.

Henkka Hyppönen kertoo tulevaisuuden työn tekemisem muodoista, paikoista ja tarpeista.

Nohevalla on paljon hyvää selkokielistä tukimateriaalia opetukseen kaikkien hyödynnettäväksi:

https://sites.google.com/gafe.kiipula.fi/noheva

Yhteistyöpäivässä 13.11. 2018

MoPo -hanke osallistui Kotona Suomessa -pilottihankkeiden yhteistyöpäivään Helsingissä, jossa kuultiin ja keskusteltiin ajankohtaisista maahanmuutto- ja kotouttamistyöhön liittyvistä asioista sekä erityisesti osaamisen tunnistamisesta. 

Päivän aikana keskustelua herätti myös maahanmuuttajien suomenkielen vaatimustaso vs. osaamistaso työelämän ja opiskelun näkökulmasta Suomessa. 

Suomenkielen oppimisessa ja kielikoulutuksessa on edelleen paljon kehittämisen varaa, mutta myös työn merkitystä suomen kielen oppimisessa ei saa unohtaa. Parhaiten ammattisanaston oppii työtä tekemällä.

Kotona Suomessa -hankkeen II-vaiheen hankkeet kokoontuivat 9.11.2018 Pasilassa ELY-keskuksessa viimeisen kerran laatimaan MALLItyöryhmän esitystä hankkeissa syntyneistä suosituksista ja edistettävistä kotouttamisen asioista. Saimme tuotoksen taas eteenpäin. Työtä jatkavat seuraavat III-vaiheen hanketoimijat.