Hankkeen asiakkuudet on saatu Kanta- Hämeessä käynnistettyä hiljalleen kevään aikana. Olemme haastatelleet tähän mennessä noin kolmisenkymmentä kotokoulutuksen käynyttä asiakasta, joista osa ohjautuu toimenpiteisiin hankkeeseen. Osalla haastatelluista maahanmuuttajista on selkeä tavoite, mitä aikoo tehdä kotoutumiskoulutuksen jälkeen. Kannustamme myös heitä toteuttamaan suunnitelmansa.
Asiakkaiden elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia - jokaisella on hyvin yksilöllinen tarina ja tausta. Haastattelujen myötä on jo nyt kirkastunut ajatus siitä, miten monimuotoinen ryhmä ihmisiä kotoutuskoulutuksessamme on. On hienoa nähdä henkilöitä, joiden suomenkieli on jo hyvällä kehittymisen mallilla ja visio omasta elämästä selkeää. Mutta meitä ammattilaisia tarvitaankin sitten siinä vaiheessa, kun ihmisten koulutuksellinen tai työelämän polku on vielä hyvin epäselvä tai epärealistinen.
Ykkösasiaksi asiakastapaamisissa nousee kuitenkin suomen kielen osaaminen tai sen osaamattomuus. Kielen oppiminen on avaintekijä ihmisten kotouttamisprosessissa ja sen onnistumisessa sekä opiskelu- ja työmahdollisuuksien saamisessa. Pohdimme myös, miten suomen kieli kohenee, jos tilaisuudet sen oppimiseen ovat vähäiset. Mitä mahdollisuuksia meillä Suomessa on siihen antaa esim. yksilöllisesti, tarpeen mukaan? Kuka sitä antaa?
Ammatillisen osaamisen arvioinnissa olemme myös huomanneet joidenkin kohdalla kultuurilliset erot siinä, miten ihmiset kokevat osaavansa asioita suhteessa siihen mitä virallinen osaamisen arviointi määrittää. Ammatillisen osaamisen täydentämistarve tai kokonainen tutkinnon suorittaminen voi olla iso yllätys maahanmuuttajalle. Työn kulttuurit voivat olla hyvin erilaiset Suomen ja esimerkiksi lähi-Idästä tulleiden kohdalla. Meidän ammattilaisten pitääkin muistaa tämä ero työtä tehdessämme ja osattava tuoda mm. koulutustarpeet oikealla tavalla esiin. Mikä on itsestään selvää suomalaisille ei ole sitä monelle maahanmuuttajalle.
Moni maahanmuuttaja on kiinnostunut yrittäjyydestä ja monella on siihen hyvät edellytykset. Suomalainen yrittäjyys edellyttää paljon valmistautumista ja selvittelyä, mutta hankkeen kautta toivomme antavamme näille potentiaaleille tulevaisuuden yrittäjille perustietoa siitä, mitä yrittäjyys/yrittäminen tarkoittaa Suomessa.
Hanketoimijoiden näkökulmasta arviointi- ja ohjausmallit hakevat vielä pitkään muotoaan. Erilaista materiaalia oppimisvaikeuksien ym. haasteiden kartoittamiseen ja ammatillisen osaamisen kartoittamiseen löytyy, mutta materiaalit eivät ole suoraan hyödynnettävissä, mutta niistä saa paljon hyviä ideoita ja apua kartoitustyöhön. Ohessa linkkejä meille kaikille:
Työllistymisen esteet 2011. Selvitys maahanmuuttajien työllistymisen esteistä, Sisäasiainministeriön julkaisu 13/2011
Maahanmuuttajataustaisen opintoihin hakeutuvan
osaamisen tunnistaminen toisen asteen koulutuksessa, Seppälä, Wilhelmsson. toim. 2010)
https://hyvatkaytannot.oph.fi/karvi/kaytanto/2404/?q=e7c95e55e15c637a6ab58fb5ec3857b0
Tutustuminen Hyrian Riihimäen yksikössä toteutettuun palveluohjausmalliin helmikuulla 2017
Myös DIAKissa SeeMe - hankkeeseen tutustuminen antoi uusia näkökulmia toteuttaa omaa hankettamme.
